Suomenhevosen kansantaudit tutkitaan

Yliopisto-lehti 3/2009

“Ei ole hevosilla heiniä, vaan syövät ne tallista seiniä…”, laulettiin vanhassa iskelmässä. Nykytietämyksen mukaan “seinien syönti” ei kuitenkaan johdu pelkästään purtavan puutteesta, vaikka aiemmin sitä pidettiin leimallisesti ympäristöolosuhteiden synnyttämänä pahana tapana.

– Nykyään on olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että alttius puunpurentaan olisi osittain perinnöllistä, vaikka sen puhkeamiseen vaikuttaa myös ympäristö, geneetikko Karin Hemmann Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Tiedekunnan tutkijat käynnistävät tänä keväänä tutkimusprojektia, jossa tutkitaan suomenhevosen geneettisiä sairauksia. Pääkohteina ovat puunpurijahevosten lisäksi kesäihottumasta kärsivät hevoset.

Puunpurija on hevonen, joka tukeutuu voimakkaasti hampaillaan esimerkiksi karsinan reunoihin tai aitaan kaulalihaksensa jännittäen ja päästää korahtavan äänen. Hevonen voi käyttäytyä näin myös ilman tukea.

Kesäihottuma puolestaan on ihosairaus, joka nostattaa hevoselle kutiavan ihottuman kesäaikaan. Ihottumahevonen hankaa itseään puihin ja aitoihin rikkoen ihonsa. Näitä hevosia on kutsuttu myös ”hankureiksi”.

Geneettisten tekijöiden lisäksi tutkimuksella haetaan lisävaloa myös ympäristötekijöihin, jotka saavat hevosen sairaudet puhkeamaan. Tietoja vertaillaan myös muista hevosroduista tehtyihin tutkimuksiin.

Suomenhevonen on geenitutkijalle poikkeuksellisen kiinnostava tutkimuskohde. Hevosten sukutiedot on kirjattu kantakirjoihin vuodesta 1907 lähtien.

– Yhtenäinen populaatio tarjoaa ainutlaatuisen lähtökohdan monesta eri tekijästä aiheutuvan sairauksien perinnöllisen alttiuden selvittämiseen, Hemmann arvioi.

Tutkimukseen haetaan tänä keväänä kesäihottumasta kärsiviä suomenhevosia ja kaikenrotuisia puunpurija-hevosia.

>> Lisätietoja tutkimuksesta

Kuva: Hippola/Suvi Louhelainen

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).